Uudet tarinat

Uusimmat kuvat

moskun_synttarit_2014-tammikuu_2015_171
img_1657

Lyhyt historiikki Ähtärin urheilumetsästäjäin maanomistajajuhlaan yhdistyksen 40-vuotisesta toiminnasta

jukka-1.jpg 

Ensimmäiset metsästysseurat maassamme perustettiin 1900- luvun taitteessa. Silloisten metsästysseurojen ensisijainen tavoite oli tehdä tunnetuksi metsästyslakia ja aikaansaada muutoksia melko villiin menoon luonnossa. Lintuja ammuttiin sointimelta, metsät olivat täynnä ansoja ja koirat ympäri vuoden vapaina. Luonnollisesti metsästysseurat halusivat myös turvata itselleen metsästysmaat.

Metsästysoikeus maassamme on kautta aikojen kuulunut maanomistajalle. Ne perinteet löytyvät 700 vuoden takaa, jolloin maatamme hallittiin osana ruotsin valtakuntaa. Ainoa uhka tätä perusoikeutta vastaan koettiin sotien jälkeen 1940-luvulla, jolloin määrätyltä poliittiselta taholta ajettiin tämän oikeuden poistamista maanomistajilta ja tehdä metsästyksestä kaikille vapaa harrastus.  Asiasta käytiin ankaraa kiistaa ja onneksi ikiaikainen maanomistajien oikeus saatiin säilytettyä.   

Ähtärin oloissa metsästysseuratoiminta lähti liikkeelle v. 1932, jolloin perustettiin Ähtärin metsästysyhdistys ry.  Ajan henkeen kuului, että se oli ns. herraseura, jonka jäsenmäärä oli parhaimmillaan 19 ja koostui paikkakunnan parempipalkkaisista. seuran toiminta loppui v.1947.

Ähtärin urheilumetsästäjät ry on perustettu tammikuun alussa v. 1964 ja alusta asti olivat mukana mm. Ate Juntunen, Jorma Karilainen, Taito Pitkälä, Aleksi Selkämaa, Eero Viinikka ja Erkki Väätäinen. Kirkonkyläläisiä edustivat mm. August Savolainen ja Ensio Niemelä.

Seura sai heti alkuun maanvuokraustoiminnan hyvin käyntiin, joista Väätäiskylän tien suunta oli hyvin edustettuna mm. Kiukaanniemen ja Hiironperän talojen maat. Lisäksi saatiin sillä suunnalla olevia puutavarayhtiöiden maita.  Toinen metsästysmaiden keskittymä muodostui peltokankaalle ja siitä nykyisen varikkoalueen maille. Parhaimmillaan v. 1973 seuran metsästysmaiden pinta-ala oli n. 15.000 ha. Myöhemmin niistä maista on poistunut mm. nykyisen palolammen varikkoalueen maat ja nykyisellään seuralla on käytettävissä n. 12.000 ha.  Niistä vain hirvenmetsästykseen luovutettuja n. 3.500 ha. loppujen ollessa sekä hirven että pienriistan metsästykseen vuokrattuja.

Seuran jäsenmäärä on n. 45 - 50, vaihtelua tapahtuu muuttojen takia, kuka työpaikan perässä, kuka opiskelupaikan johdosta.  Hyvässä yhteistyössä seuran kanssa toimii Tuhkion puolen hirviseurue, jos kohta myös innokkaana pienpetojen pyynnissä.  Valtaosa seuran jäsenistä on Ähtärin ja Myllymäen taajamista. Jos joukossa on jokunen herrakin, on joukossa myös tavallisia ammattityön taitajia ja maanomistajia. Seura on pyrkinyt tarjoamaan harrastusmahdollisuudet myös varttuvalle nuorisolle ja ilahduttavasti nuorempia metsästyskärpäsen pureman saaneita kuuluukin joukkoomme. Myös yksi naispuolinen. Jäsenten valinnassa olemme ottaneet varteen kentältä kuuluvat arviot.

Jäsenten metsästykseen käyttämästä ajasta suurimman osan vie nykyisin hirvijahti.  Jotkut jo valittavat hirvijahdin muuttuneen työksi.  Metsälinnut vetävät puoleensa osan jäsenistä ja hirvijahdin jälkeen on aikaa ajokoirametsästykseen. Hirvijahdin tuotosta osa käytetään palautteena maanomistajille. Perinteisesti se osoitetaan maanomistajalle, jonka maille kaato on tapahtunut.  Tämän lisäksi haluamme muistaa myös muita maanomistajia ja näin kaatomääristä riippuen joka 3 - 4 vuosi pala hirvenpaistia ja jauhelihaa kulkeutuu myös heille.

Seura on pyrkinyt tekemään riistanhoitoa ajan hengen ja luonnon tarjoamin mahdollisuuksin.  Seuran maiden koostuessa pääosin metsämaista ne eivät anna siihen kovin näyttäviä mahdollisuuksia. Metsänriistan elinolot ovat paljolti yleisen metsänhoidollisen linjauksen ja maanomistajan myötämielisyyden varassa. Jotain kuitenkin, riistapeltoja, riistan ruokintaa, vahinkoeläinten vähentämistä ja kurinalaista metsästystä, johon kuuluu saaliskiintiöt passiivisena riistanhoitona. 

Ulospäin suuntautuvana toimintana ovat hirvipeijaiset mesikämmenessä, varojen hankkimismenetelmänä yhdistyksen toiminnan pyörittämiseksi sekä nämä maanomistajille, heidän perheenjäsenille ja tuttaville tarkoitetut kesäjuhlat.

Tässä yhteydessä seuramme haluaa osoittaa kiitoksensa teille maanomistajat luottamuksesta, antaessanne maanne seuran käyttöön.  Toivomme käyttäytyneemme luottamuksenne arvoisesti.

Jukka Lahtinen


Lyhyt historiikki Ähtärin urheilumetsästäjäin maanomistajajuhlaan yhdistyksen 40-vuotisesta toiminnasta

 

Ensimmäiset metsästysseurat maassamme perustettiin 1900- luvun taitteessa. Silloisten metsästysseurojen ensisijainen tavoite oli tehdä tunnetuksi metsästyslakia ja aikaansaada muutoksia melko villiin menoon luonnossa. Lintuja ammuttiin sointimelta, metsät olivat täynnä ansoja ja koirat ympäri vuoden vapaina. Luonnollisesti metsästysseurat halusivat myös turvata itselleen metsästysmaat.

Metsästysoikeus maassamme on kautta aikojen kuulunut maanomistajalle. Ne perinteet löytyvät 700 vuoden takaa, jolloin maatamme hallittiin osana ruotsin valtakuntaa. Ainoa uhka tätä perusoikeutta vastaan koettiin sotien jälkeen 1940-luvulla, jolloin määrätyltä poliittiselta taholta ajettiin tämän oikeuden poistamista maanomistajilta ja tehdä metsästyksestä kaikille vapaa harrastus.  Asiasta käytiin ankaraa kiistaa ja onneksi ikiaikainen maanomistajien oikeus saatiin säilytettyä.   

Ähtärin oloissa metsästysseuratoiminta lähti liikkeelle v. 1932, jolloin perustettiin Ähtärin metsästysyhdistys ry.  Ajan henkeen kuului, että se oli ns. herraseura, jonka jäsenmäärä oli parhaimmillaan 19 ja koostui paikkakunnan parempipalkkaisista. seuran toiminta loppui v.1947.

Ähtärin urheilumetsästäjät ry on perustettu tammikuun alussa v. 1964 ja alusta asti olivat mukana mm. Ate Juntunen, Jorma Karilainen, Taito Pitkälä, Aleksi Selkämaa, Eero Viinikka ja Erkki Väätäinen. Kirkonkyläläisiä edustivat mm. August Savolainen ja Ensio Niemelä.

Seura sai heti alkuun maanvuokraustoiminnan hyvin käyntiin, joista Väätäiskylän tien suunta oli hyvin edustettuna mm. Kiukaanniemen ja Hiironperän talojen maat. Lisäksi saatiin sillä suunnalla olevia puutavarayhtiöiden maita.  Toinen metsästysmaiden keskittymä muodostui peltokankaalle ja siitä nykyisen varikkoalueen maille. Parhaimmillaan v. 1973 seuran metsästysmaiden pinta-ala oli n. 15.000 ha. Myöhemmin niistä maista on poistunut mm. nykyisen palolammen varikkoalueen maat ja nykyisellään seuralla on käytettävissä n. 12.000 ha.  Niistä vain hirvenmetsästykseen luovutettuja n. 3.500 ha. loppujen ollessa sekä hirven että pienriistan metsästykseen vuokrattuja.

Seuran jäsenmäärä on n. 45 - 50, vaihtelua tapahtuu muuttojen takia, kuka työpaikan perässä, kuka opiskelupaikan johdosta.  Hyvässä yhteistyössä seuran kanssa toimii Tuhkion puolen hirviseurue, jos kohta myös innokkaana pienpetojen pyynnissä.  Valtaosa seuran jäsenistä on Ähtärin ja Myllymäen taajamista. Jos joukossa on jokunen herrakin, on joukossa myös tavallisia ammattityön taitajia ja maanomistajia. Seura on pyrkinyt tarjoamaan harrastusmahdollisuudet myös varttuvalle nuorisolle ja ilahduttavasti nuorempia metsästyskärpäsen pureman saaneita kuuluukin joukkoomme. Myös yksi naispuolinen. Jäsenten valinnassa olemme ottaneet varteen kentältä kuuluvat arviot.

Jäsenten metsästykseen käyttämästä ajasta suurimman osan vie nykyisin hirvijahti.  Jotkut jo valittavat hirvijahdin muuttuneen työksi.  Metsälinnut vetävät puoleensa osan jäsenistä ja hirvijahdin jälkeen on aikaa ajokoirametsästykseen. Hirvijahdin tuotosta osa käytetään palautteena maanomistajille. Perinteisesti se osoitetaan maanomistajalle, jonka maille kaato on tapahtunut.  Tämän lisäksi haluamme muistaa myös muita maanomistajia ja näin kaatomääristä riippuen joka 3 - 4 vuosi pala hirvenpaistia ja jauhelihaa kulkeutuu myös heille.

Seura on pyrkinyt tekemään riistanhoitoa ajan hengen ja luonnon tarjoamin mahdollisuuksin.  Seuran maiden koostuessa pääosin metsämaista ne eivät anna siihen kovin näyttäviä mahdollisuuksia. Metsänriistan elinolot ovat paljolti yleisen metsänhoidollisen linjauksen ja maanomistajan myötämielisyyden varassa. Jotain kuitenkin, riistapeltoja, riistan ruokintaa, vahinkoeläinten vähentämistä ja kurinalaista metsästystä, johon kuuluu saaliskiintiöt passiivisena riistanhoitona. 

Ulospäin suuntautuvana toimintana ovat hirvipeijaiset mesikämmenessä, varojen hankkimismenetelmänä yhdistyksen toiminnan pyörittämiseksi sekä nämä maanomistajille, heidän perheenjäsenille ja tuttaville tarkoitetut kesäjuhlat.

Tässä yhteydessä seuramme haluaa osoittaa kiitoksensa teille maanomistajat luottamuksesta, antaessanne maanne seuran käyttöön.  Toivomme käyttäytyneemme luottamuksenne arvoisesti.