Kelloradio alkaa soittaa yöradion ohjelmaa, kello on 4.00. Herään tuttuun aikaan. Taitaa olla neljä kuukautta näitä aamuherätyksiä tiedossa tähän aikaan vuodesta, mutta nyt ei ollakaan lähdössä töihin... vaan kyyhkypassiin.

Siinä aamupuuroa syödessä tarkkailen säätä. Kymmenkunta astetta lämmintä ja pilvistä sekä kosteaa eilisen sateen jäljiltä. Kiirettä ei ole. Olen näinä aamunhetkinä seuraillut mihin aikaan alkaa lentoliikenne. Muutama viikko sitten näin tähän aikaan ensimmäiset linnut jo neljältä ilmassa, mutta syksy tekee tuloaan ja aikataulut muuttuvat myöhäisemmiksi.

Ennen viittä olen pellonlaidalla ja huomaan neljä kyyhkyä jo ilmassa. Seisahdun ja annan lintujen mennä. Aikaisessapa ovat. Asettelen kolme kuvaa pellolle ja siihen keskelle levittelen kymmenen litran ämpärillisen herneitä. Sitten piilokojuun, jonka rakentelin viikko sitten. Olin yhden aamun istuskelemassa ja seurailemassa mihinkä ruokailemaan saapuvat linnut tulevat istumaan ennen pellolle laskeutumistaan.

5.05 lintuja ilmassa... kiertävät ylitseni, huomaavat runsaan pitopöydän, uusi kierros... sitten tuttu ääni, laskivat puuhun. Kurkin kojusta ja näen kuusenlatvassa kyyhkysen. Matkaa on yli 30metriä. Alan vaihtamaan täys suppeaa supistinta, että ainakin onnistuisi. Hidas liike - aseen piippu on ulkona ja laukaus lähtee. Lintu putoaa, mutta muut linnut lähtevät.

5.20 lähikylältä alkaa kuulua laukauksia, aika reilustikin. Yksinäinen lintu lentää ja tulee suoraan kuville. Hetken ihmettelee kuvia ja siinä välissä olen jo tähtäys puuhissa. Huomattuaan petoksen, on jo liian myöhäistä. Haen linnun pois säikyttämästä muita. En meinaa keretä edes kunnolla koppiini, kun lintuja on jo ilmassa ja puussa. Kaksi lintua samassa latvassa hyvällä etäisyydellä, mietin mitä on tullut metsästäjätutkinnossa opetettua. Vältä parveen ampumista ja ammu vain yhtä lintua kerrallaan. Tähtään ja laukaisen. Molemmat putoavat, eli se niistä opetuksista, lohduttelen itseäni että paikka oli hyvä ja linnut aivan vierekkäin.

5.50 muutamia ylilentoja ja sitten se tapahtui. Ammuin oksien läpi vähän liian etäälle tuloksena höyheniä ja armoton ketutus, näitä pitää välttää!

6.00 neljä nuorta lintua on kiertänyt jo muutaman kierroksen. Ovat lentäneet niin läheltä, että tunnistin ne nuoriksi yksilöiksi. Kaksi istui johonkin, en näe minne ja kaksi laskeutuu siivet kaaressa kuville. Ammun toisen maahan. Lähden noutamaan lintua, kun seitsemän lintua lentää kohti. Painaudun puunrunkoa vasten, yksi kierros ja matka jatkuu, nappaan linnun mukaani ja kipaisen takaisin koppiin.

6.15 kolme lintua ilmassa. Liekö ne hetki sitten näyttäytyneet nuorukaiset kun niin ahnaasti kuville pyrkivät? Eivät laskeutuneet kuitenkaan kuville vaan puihin. En saa millään lintuja näköpiiriin, joten lähden ulos kopista ryömimään ja etsimään lintuja. Parinkymmenen metrin jälkeen näen yhden kyyhkysen männynoksalla. Samalla taskussa tärisee puhelin, viesti! Matka lintuun ei ole liian pitkä, rauhallinen tähtäys, laukaus ja lintu putoaa. Kaksi muuta lintua lähtevät samasta puusta, mutta en vain ollut niitä huomannut. Nousen ylös hakemaan saalista, kun vasta huomaan että polvet ja kyynärpäät ovat kastuneet läpimäriksi.

6.22 niin se viesti. Näiden kotisivujen pitäjä kyselee miten on aamu lähtenyt sujumaan? Niillä on linnut lentäneet kovasti korkealla, mutta ovat onnistuneet pudottamaankin. Otan kuvan omasta saaliista ja lähetän sen.

6.44 tällä välin kaksi onnistunutta pudotusta ja taas tulee viesti, tosin muualta päin. Viestissä kysellään jahdin kulkua. Pistän vastaukseksi että huippuaamu ja jo kahdeksan lintua repussa.

7.15 lintuja harvakseltaan ilmassa, kunnes seitsemän linnunparvi laskeutuu kopin ympärille. Näen yhden linnun latvassa. Tähtäys, laukaus ja lintu putoaa. Samalla lähtee aivan pääni päältä yksi lentoon suoraan poispäin. Aivan kuin B tornin peräkiekko otan linnun jyvälle, laukaus, höyheniä ilmassa lintu jatkaa, toinen laukaus ja lintu putoaa. HUH!

7.45 alkaa sataa, keräilen kuvat pois ja olen erittäin tyytyväinen aamun saaliiseen, tosin viestiä tulee. Kaverit ovat ampuneet jo liki 50 lintua. Mutta tämä riittää minulle. Olen verottanut mielestäni kantaa juuri sopivasti ja loput saavat jäädä ensivuoteen.

Kotona kun vetelen sadevarusteita niskaan ja olen valmis päivän raikkaaseen ramppaamiseen taimikossa käyn vielä katsomassa riistapellon suuntaan. Sähkölinjalla, joka sivuaa peltoani on kyyhkysiä yks.. kaksi ...kolme... yksitoista. Hyvä mieli valtaa minut. Jäihän niitä vielä.

Jahtiterveisin Henkka