Uudet tarinat

Uusimmat kuvat

moskun_synttarit_2014-tammikuu_2015_171
img_1657

Karigasniemellä riekkojahdissa

Share |

Keskiviikko 2.4.2014 klo 21:36 - Jaana V, Asko K.


KARIGASNIEMELLÄ LINTUMETSÄLLÄ

22.3.14

Matkapäivä. Lähdimme liikenteeseen Keuruulta klo 5 jälkeen aamulla ja perillä Karigasniemellä olimme klo 21 jälkeen. Ajoreissu meni hyvin, mutta kilometrit olivat pitkiä. Kiitos Golf, kun toit meidät perille saakka. Perille päästyämme olimme aivan puhki, ei muuta kuin iltapala ja nukkumaan.  Yksi ei niin miellyttävä asia kyllä sattui- Markku kuvitteli meidän haluavan suklaakuorrutuksen takapenkille- paluumatkalla Markku saa syödä vain porkkanoita matkaeväänä !

 23.2

Aamulla heräsimme pirteänä klo 6 jälkeen. Söimme aamupalan, teimme eväät ja posotimme Ivalon suuntaan samalle alueelle, mistä vuosi takaperin löysimme riekkoja.  Aamulla mittari näytti -14 , mutta pakkanen laski jo suksille päästyämme  muutaman asteen.  Keli oli poutainen ja aurinkokin pilkotti välillä.  Hajaannuimme etsimään lintuja kahteen porukkaan, Markku ja Venna menivät omanaan ja Asko, Jaana ja Ruuti menivät omanaan.  Hanki kantoi hiihtäjiä mukavasti, mutta koirat joutuivat kahlaamaan lumessa. Vanhoja riekon jälkiä näkyi siellä täällä kovastikin, mutta tuoreille jäljille lappi hiihdätti metsästäjiä hetken matkaa. Ruutin ensimmäinen riekkokohtaaminen päätyi törmäykseen ja linnut menivät menojaan. Samassa hötäkässä Asko luuli Ruutin löytäneen poroja ja Jaana teki ensimmäisen kellahduksen hankeen. Hetken se otti, että tilanne selkisi, mutta linnut menivät menojaan. Samaan aikaan Markulla oli hyvä seisonta koiralla, mutta tokihan poromies siihen pöräytti kelkallaan kohdalle ja linnut menivät menojaan.  Muutamia lintutilanteita saatiin lisää päivän mittaan, mutta saalis jäi saamatta. Ruutille ei voinut ampua, koska koira ei vielä toiminut toivotulla tavalla. Markun metsästysyksikössä koira teki hyviä seisontoja, mutta huonoa tuuria oli saaliin suhteen.  Parissa tilanteessa tuli häiriötä juuri ammuntatilanteessa, yksi tilanne meni muuten vaan mönkään. Koira kuitenkin seisoi hienosti eikä lähtenyt lintujen perään.  Iltapäivällä alkoi puntti painaa sekä koirilla että metsästäjillä ja aloimme hiihdellä takaisinpäin. Matkaa olikin tullut mentyä aika pitkälti, onneksi kelkanjälkeä pitkin oli köykäisempää hiihdellä. Koirien pantoihin tuli päivälle matkaa liki 20 km, metsästäjien matka taisi olla vähän lyhyempi.

oma_2_013.jpg

24.3

 Aamusta taasen ajoissa liikenteeseen. Ensimmäinen stoppi oli  kauppa,  jossa Markku toiveikkaana kantoi 8päkkiä kassalle.  Vaan eipä mies saanut suorittaa ostoa, koska olimme niin aikaisin liikenteessä. Fantalla oli pärjättävä tämä reissu.

 Nyt vaihdettiin vähän paikkaa ja hajaannuimme jälleen kahteen porukkaan etsimään riekkoja.  Markku otti kulmat kaakkoon ja Ruuti-rykmentti suuntasi kohti lounasta… ei kuitenkaan syömään.

Ruuti-rykmentin päästyä tunturikoivikkoon aivan pienen matkan päähän, löysimme heti tuoreita riekon jälkiä ja koira innostui kovasti asiasta. Jälkiä löytyi, mutta linnut olivat siivittäneet eikä niitä siis löytynyt siitä.  Jatkoimme matkaa kohti edessä olevia kumpareita. Kumpareilta löytyi jälkiä lisää sieltä täältä ja lopulta löysimme myös kaksi riekkoa. Koira ei ehtinyt lintuja hoksaamaan, kun ne ottivat siivilleen. Isännän hermot pettivät tässä vaiheessa, epätoivoisena hän yritti ampua lintuparia, mutta onneksi epäonnistui eikä koira ehkä saanut väärää kuvaa isännän ampumataidoista.  Seurasimme kumpareelta kauniiden lintujen lentoa ja huomasimme kauempana myös isomman riekkoparven nousevan siivilleen ja siirtyvän tien toiselle puolelle.  Suksimme takaisin kohti lähtöpaikkaa, mutta lintutilanteita ei tullut enempää.  Samaan aikaan Markku haahuili kaakossa, eikä nähnyt tuoreita jälkiä siellä lainkaan.

Tässä vaiheessa Ruuti ja emäntä rupesivat tauolle ja Asko pääsi oikeasti metsästämään liittymällä Markun ja Vennan seuraan tien toiselle puolelle.  Reissulla löytyi tuoreet jäljet jyrkältä rinteeltä ja koira merkkasi linnut seisonnalla. Isännät tulivat kuulemma väärästä suunnasta kohti lintuja  laskien kuin Kalle Palander ja  kuinka ollakaan, linnut karkkosivat liian aikaisin. Kyseessä oli kuulemma suksien alta lähtenyt lumivyöry, joka karkotti linnut.  Samaan aikaan Jaana tutustui taukopaikalla paikalliseen emäntään, joka tuli ulkoiluttamaan kolmea pointteria. Kuultiin vinkkejä paikallisista alueista ja riekkotilanteesta kokonaisuudessaan.

Iltapäiväksi siirryttiin katsastamaan samaa paikkaa, jota tutkimme jo sunnuntaina ja tiesimme, että siellä todennäköisesti on riekkoja. Jälleen jakaannuimme kahteen porukkaan  ja emäntä jäi rupattelemaan poromiehen kanssa poroaidalle eikä nähnyt Ruutin ensimmäistä kohtaamista riekkoparven kanssa.  Etenimme kohtaamisen jälkeen rintamana ja Venna sai seisonnan karkottuneelle riekkoparvelle. Ja Markku sai vihdoin tilaisuutensa, tikka aloitti laulunsa ja tyhjensi lastinsa pitkin tunturikoivikkoa. Savun hälvettyä koko metsästysseurue etsi valkealta hangelta valkoisia lintuja………… niitä ei löytynyt.  Jatkoimme partiointia alueella, navakasta tuulesta huolimatta emme antaneet periksi ja teimme kohtuulliset lenkit. Tuuli kuitenkin tuiversi mahdolliset lintujen jäljet piiloon ja sivakoimme autolle.

Miehet eivät malttaneet vielä lopettaa, vaikka Markun karvalakki jo otti nousuja ilmaan. Tuulesta johtuen koira otti seisonnan 100 metristä, miehet eivät tätä seisonnaksi tajunneet ja kaksi riekkoa siivitti karkuun.  Periksi miehet eivät antaneet, mutta vastatuuleen sivakoinnista huolimatta enempää lintuja ei löytynyt. Tässä vaiheessa Markun lakki otti jo useampia nousuja ilmaan, mutta Askopa onneksi malttoi mielensä ja tunnisti lakin lakiksi eikä ampunut sitä riekkona.

oma_2_012.jpg

 25.3.

Yöllä tuuli pieksi kattoa, nurkat ujelsi.  Aamu valkeni viideltä, heräsin kannettavan pölinään, joku katsoi satuhäät-ohjelmaa läppäristä, ajattele läppäristä kello viisi (ei Markku), potutti, lähdin kahvinkeittoon. Tänään ei sivakoida riekkojen perässä, on rautupilkin aika ja koirat saa levätä. Sateenkaari Tenon yllä, jäätävää tihkua taivaalla, aurinko nousee Tenon kanjonin takaa. Norjan puolella oli tullut lunta 60 cm, Tromssassa lentokenttä kiinni, Altassa teitä suljettu, mutta Tenolla lunta sopivasti. Suuntasimme kansanauton(VW) kohti Basijärveä, raudut odotti ottajaa, toisin kävi. Kiivaan mittelön jälkeen tuloksena oli kolme kalaa ja homma meni makkaran paistoksi. Ei rautuja vaan tammukoita. Luontohavaintoja koskikara, varis, kolme telkkää, Markku, kaksi koiraa ja yksi nainen. Tarkkojen mittausten jälkeen huomasimme, että riekkomiehet hävisivät 2-1. Palkintona ollut puolikuiva Elysee meni harakoille. Peli oli rehellistä, mutta saimmehan mekin maistiaiset. Auto irtosi työntämättä hangesta, vähän piti kyllä puljata sen kanssa. Sitten kämpille Härkösen kautta, sianniskaa uuniin, lapin puikulat kattilaan. Taimenet syötiin alkupaloina, nälkään oltas kuoltu ilman Härkösen kauppaa. Nyt suunnitellaan huomista, odotukset jälleen kerran rautaisen kovat, hiotaan jo puukkoja. Huomenna syödään riekon rintaa, se on tosi kuin vesi.

oma_2_007.jpg

26.3

Aamulla suunnittelimme tämän päivän reissua ja karttaa tarkemmin katsottuamme huomasimme suunnittelemamme alueen olevan yksityisaluetta. Eli sinnepä ei siis mennäkään. Lähdimme ajelemaan ja löysimme autolle parkkipaikan poromiesten autojen vierestä.  Hajaannuimme jälleen kahteen porukkaan, tien eri puolille ja lähdimme suksimaan. Askon porukka löysi aika pian tuoreita jälkiä, mutta vain jälkiä. Jatkoimme hiihtelyä vielä jonkin aikaa ja päätimme vaihtaa toiselle puolelle tietä. Jaana lähtikin sitten tauolle autolle ja mennessään näki neljän riekon nousevan aivan tien reunasta ja menevän tien yli juuri sille puolelle, josta olimme poistuneet. Markku ei nähnyt tuoreita jälkiä lainkaan eikä lintujakaan. Vaihdoimme vielä paikkaa kerran samanmoisin saavutuksin, kunnes iltapäivällä palasimme väsyneinä majapaikkaamme.

27.3.

 Aamusta pirteinä kokosimme komppaniamme autoon ja karautimme kohti jahtimaita.  Jälleen jakautuminen kahteen porukkaan ja Askon porukka näkikin ensimmäisen riekon heti 5 min hiihtelyn jälkeen. Ruuti ei seisonut riekkoa, joten ampumaan ei päästy.  Jatkoimme hiihtelyä sellaisella suunnalla, jossa emme olleet käyneet vielä lainkaan. Yhdet tuoreet jäljet bongasimme, mutta lintuja emme nähneet. Urhoollisia suorituksia teimme ylittäessämme poroaitoja, mutta ne olivatkin päivän ainoita suorituksia.  Markku suuntasi kohti korkeuksia ja löysikin tunturin laelta runsaasti tuoreita jälkiä sekä lintuja. Linnut olivat arkoja ja karkkosivat nopeasti, joten ampumatilanteita ei päässyt syntymään. Vennalle saatiin kuitenkin seisontoja.  Alempaa alueelta ei tuoreita linnun  jälkiä löytynyt. Keli oli aurinkoisen mahtava, vaikkakin tuuli oli voimakas.

oma_2_006.jpg

Summa summarum: Palaamme kotiin montaa kokemusta rikkaampana. Riekkokanta vahvistunee ensi syksyyn mennessä reilusti, koska emme sitä harventaneet.  Ruutille saimme muutamia lintutilanteita ja Venna osoitti kykynsä seisovana lintukoirana.  Vielä on edessä pitkä kotimatka…..

 

 


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini